Toimitilamarkkinoilla tuulee: takaisin toimistoon, mutta minkälaiseen?

Korona-aika mullisti työntekemisen lainalaisuudet, kun Suomi siirtyi lähes kertaheitolla toimistoista kotikonttoreihin. Samalla toimitilat palveluineen ovat hiljentyneet tai ainakin muovautuneet turvamääräysten mukaisiksi. Iso kysymys kuuluu, mitä tapahtuu, kun (työ)elämä taas normalisoituu ja kenen ehdoilla.

Kiinteistömarkkinoissa puhutaan isoista rahoista: vuosien 2015–2019 keskimääräinen vuotuinen volyymi oli 7,8 miljardia euroa, josta runsaan 30 prosentin osuus kuuluu toimistokiinteistöille. Myös vuosi 2020 lähti liikkeelle vilkkaana, ja tammi–maaliskuu oli yksi vilkkaimmista vuosineljänneksistä ikinä: 2,8 miljardia euroa. Samaan aikaan uutta toimistotilaa valmistui pääkaupunkiseudulle lähes 110 000 neliötä.

Vain hetkeä myöhemmin toimitilojen tarve, käyttö ja käyttötavat kohtasivat ennennäkemättömän nopean ja jyrkän muutoksen.

Tyhjän tilan syndrooma

Koronan vaikutukset ovat olleet yhteiskunnallisesti ja universaalisti merkittävät, eivätkä toimitilatkaan ole päässeet helpolla. Keväästä 2020 lähtien lähes koko Suomi on ollut etätöissä siinä määrin, kun se on ollut mahdollista. Ne toimitilat, joissa työssäkäynti on voitu järjestää, ovat läpikäyneet rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia työturvallisuuden ja muiden määräysten nimissä.

Vaikutukset ovat kertautuneet myös henkilöstöravintoloiden ja muiden liitännäispalveluiden, kuten paikoitushallien, toimintaan ja käyttöön. Asiakkaiden kaikotessa ovensa ovat sulkeneet myös muut koronamääräysten kurittamat yritykset normaaliolosuhteissa vilkkaiden väylien varrella.

Toimitilamarkkinoilla siis tuulee; näkökulmasta riippuen myötään tai vastaan. Joka tapauksessa pandemian jälkeinen normaali tulee eittämättä poikkeamaan mitä suuremmissa määrin sitä edeltävästä konttorielämästä.

Toimitilapalvelujen sopimukset syyniin

Nähtäväksi jää, kuinka mennyt vuosi tulee vaikuttamaan toimitilapalveluiden tulevaisuuden hinnoitteluun. Selvää on, että hinnankorotuksissa on ilmaa, jossain määrin jopa virheellisyyttä, eivätkä poikkeusoloista maksetut hyvitykset ole verrannollisia indeksiin. Sopimuksia uusittaessa onkin oltava tarkkana. Neuvoteltavia kohteita ovat esimerkiksi sopimustekniset seikat sekä liitännäispalveluiden optimointi. Samalla yritysten kannattaa miettiä, onko toimitilapalvelujen palvelukuvaukset ajan tasalla myös koronaepidemian jälkeen.

Voimassa oleva kiinteistöpalvelualan työehtosopimus on omalta osaltaan nostanut toimitilapalveluiden kustannuksia. Ajanjaksona 1.2.2020–28.2.2022 kokonaiskorotus tulee olemaan 3,3 prosenttia. Kun siihen lisätään koronan aiheuttamat lisäsiivous- ja tilojen uudelleensuunnittelun tarpeet, ovat kokonaiskustannukset siivouksen ja kiinteistönhuollon osalta kasvaneet maaliskuusta 2020 alkaen.

Poikkeusoloista on eittämättä syntynyt suoria ja epäsuoria kustannuksia toimitilapalveluiden omistajille ja vuokraajille. Voiko kaikkea sitten mitata rahassa? Jossain määrin varmasti kyllä. Mutta ennen kaikkea kyse on toimintojen järkeistämisestä ja erilaisten mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Huomioitavaa on myös, että etätyöt ovat varmasti tulleet jäädäkseen ja ympäristönäkökulmat työpaikkaliikenteen vähentymisen myötä nostaneet omaa asemaansa. Kustannusmielessä olemme ehkä saavuttaneet kipukynnyksen niistä ajoista, jolloin liiketoiminnan menestys mitattiin toimitilojen hukkaneliöiden ja lasi-ikkunoiden määrässä. Suunta ei välttämättä ole yhtään huono. Kilpailussa pätee nyt uudet pelisäännöt.

Voimmeko olla avuksi?

Toimitilakustannuksiin erikoistuneet asiantuntijamme auttavat löytämään tarpeisiinne parhaiten vastaavat toimittajakumppanit kilpailukykyiseen hintaan. Ole yhteydessä, niin jutellaan lisää.

Takaisin